0800–97899  |  Kriisipäivystys

Ma–to klo 9–15, viikonloppuna ja pyhinä sekä niiden aattoina klo 15–21. Ei perjantaisin.

0800–97895  |  Juristipäivystys

Juristipäivystys ma–to klo 11–16.

Käypä hoito -suositus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon pohjalta. Suosituksen voi lukea kokonaisuudessaan Käypä hoidon sivuilta.* 

*Hae sivun oikean laidan hakutoimintoa käyttäen tai esim. erikoisaloittain valitsemalla "psykiatria" ja sieltä "traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt"

Suosituksessa on todettu mm. seuraavaa:

Yleistä

  • Traumaperäiset stressihäiriöt ovat kaiken ikäisiä henkilöitä koskevia mielenterveyden häiriöitä. Länsimaissa n. 35-90 prosenttia väestöstä kohtaa elämänsä aikana traumaattisen tapahtuman, mikä voi aiheuttaa stressihäiriön.
  • Järkyttävän tapahtuman kokeneista enintään neljännekselle kehittyy hoitoa vaativa traumaperäinen stressihäiriö (PTSD, post-traumatic stress disorder).
  • Voimakkaasti järkyttävien tapahtumien aiheuttamien mielenterveyden häiriöiden hoidossa vaikuttavia hoitomuotoja ovat psykoterapia ja masennuslääkehoito, joista ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan psykoterapiaa.
  • Masennuslääkitystä suositellaan käytettäväksi silloin, kun psykoterapian vaikutus jää puutteelliseksi tai potilas ei ole motivoitunut psykoterapeuttiseen hoitoon. Nukahtamislääkkeen lyhytaikaista käyttöä voidaan suositella alkuvaiheessa mahdollisesti esiintyviin unihäiriöihin. 
  • Oireyhtymään kuuluu järkyttävän tapahtuman toistumisen kokemus jollain tavalla, pyrkimys välttää siitä muistuttavia ärsykkeitä sekä kohonnut vireystila.
  • Myös muiden psyykkisten häiriöiden stressihäiriöiden kanssa samanaikainen esiintyminen on tavallista. Tällaisia häiriöitä ovat mm. erilaiset masennustilat, alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttö tai riippuvuus niistä sekä erilaiset ahdistuneisuushäiriöt.

Asianmukainen ensiapu

  • Inhimillinen, myötäelävä ja turvallinen hoitokontakti
  • Perustarpeista huolehtiminen
  • Neuvonta käytännön asioissa
  • Yhteyden vahvistaminen perheeseen ja muihin läheisiin
  • Tiedon jakaminen tilanteesta
  • Adaptiivisten selviytymiskeinojen tukeminen
  • Ohjaus käytettävissä oleviin tukipalveluihin
  • Tarvittaessa aloitetaan lyhyt, kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia. Sen sijaan yhden tapaamiskerran psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä, vaan saattaa johtaa stressioireiden lisääntymiseen.

Traumaperäisen stressihäiriön hoito

  • Asianmukainen somaattinen tutkimus ja hoito
  • Psykososiaalisen tuen järjestäminen
  • Huolellinen diagnostiikka
  • Ensisijainen hoito on psykoterapia, toissijainen masennuslääkitys. Psykoterapiat ja lääkehoito täydentävät toisiaan.
  • Traumakeskeiset psykoterapiamuodot ovat vaikuttavampia kuin traumaan fokusoitumattomat. Näyttöä on erityisesti traumakeskeisen kognitiivisen käyttäytymisterapian ja EMDR-psykoterapian (silmänliikkeillä poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi) vaikuttavuudesta etenkin yli kolme kuukautta kestäneissä häiriöissä.
  • Mikäli käytetään masennuslääkitystä, sen käyttöä tulisi jatkaa hoitovasteen saavuttamisen jälkeen vähintään 12 kuukautta.

Lisätietoja:

  • Suositustyöryhmän pj, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri Matti Ponteva, puh. 040 725 9670, etunimi.sukunimi (at) fimnet.fi
  • Professori Kristian Wahlbeck, puh. 020 610 7300, sposti: etunimi.sukunimi (at) thl.fi
  • Dosentti, ylilääkäri Markus Henriksson, (09) 772920, etunimi.sukunimi (at)valvira.fi

 sekä työryhmän muut jäsenet

  • Dosentti, johtava lääkäri Raimo Isoaho, Maalahden ja Korsnäsin terveyskeskus, sposti: etunimi.sukunimi (at) mkhvc.fi
  • LT, psykiatrian erikoislääkäri Tanja Laukkala, Käypä hoito -toimittaja; sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
  • Psykiatrian ylilääkäri Timo Männikkö, Keski-Suomen keskussairaala; sposti: etunimi.sukunimi (at) ksshp.fi
  • FT, psykologian professori Raija-Leena Punamäki, Tampereen yliopisto: sposti: etunimi.sukunimi (at) uta.fi